tiistai 17. maaliskuuta 2020

Jumissa osa 1.

Eilettäin aamusta saimme tiedon, että alun perin maanantaina alkava ulkonaliikkumiskielto astuukin voimaan jo samana päivänä. Näin ollen seuraavat 15 päivää on lain mukaan vietettävä sisällä, lukuun ottamatta pakollista vierailua ruokakauppaan, apteekkiin tai sairaalaan. Tieto oli osittain odotettavissa, sillä tilanne manner-Espanjassa on kehittynyt kovaa vauhtia huonoon suuntaan ja uhriluvut kasvavat huolestuttavaa tahtia. Ymmärrän toimenpiteet täysin, sillä olen lähiviikkojen aikana seurannut viruksen kehitystä monessa eri maassa, julkisten tiedotusvälineiden kautta, sekä kavereiden kautta tulleiden paikallistietojen avulla. 

Tänään parhaillani tätä kirjoittaessa seuraan toiselta ruudulta suomen hallituksen tiedotustilaisuutta Coronan tiimoilta. Tässä pienessä kuvassa jo konkretisoituu suomen suurin ongelma taistossa virusta vastaan, päättäminen on hidasta. Pressi on jo lähes puoli tuntia myöhässä. Lähtökohtaisesti en haluaisi ottaa kantaa terveyspuolen asioihin tässä tilanteessa, vaan haluaisin keskittyä puimaan enemmän taloudellista puolta. En kuitenkaan voi olla puhumatta myös terveyspuolesta, sillä asian sivusta seuraaminen ja muiden virheiden näkeminen tekee pahaa. Tällä hetkellä on jo niin laajalti näyttöä viruksen etenemisestä ympäri Eurooppaa, että toimiin tulisi ryhtyä. Meillä on valmiit kaavat Italiasta ja Espanjasta, miten homma lähtee kehittymään. Nyt kyse on siitä, pystymmekö sellaisiin toimiin, jotta voisimme välttää ajautumisen samaan tilanteeseen. Toistaiseksi omiin silmiini näyttää erittäin pahalta, sillä päättäjien viesti kansalle on ollut lähinnä; ei huolta -tyyppinen rauhoittelu. Mielestäni nyt todellakin on aihetta huoleen, mutta ei hysteriaan. 

COVID-19 viruksesta en mitään syvempää analyysia koulutukseni puolesta pysty antamaan, mutta tilastojen valossa kyse on erittäin vaarallisesta kokonaisuudesta. Lähihistoriassa nähdyt suuremmat maailmaa koskevat taudit ovat usein olleet joko helposti leviäviä, tai kohtalaisella prosentilla tappavia. Nyt kuitenkin kyseessä on virus, joka on yhtä aikaa molempia.

Hetki meni tiedotustilaisuutta seuraillessa ja ennen kuin päästiin itse toimiin, oli puheessa esiintynyt jo nippu räikeitä virheitä tilastojen muodossa. Ymmärrän paineen olevan kova, mutta yksinkertaiset virheet luvuista puhuttaessa vesittävät kokonaisuutta. Puheessa päästiin kuitenkin listaan toimista ja sieltä tuli kattavan kuuloinen esitys erilaisia ideoita. Puhe nopealta kuulemalta vaikutti siltä, että nyt aletaan kunnon toimiin, ja kuten Ilta-Sanomat kirjoitti: "Täyskäännös linjauksissa". Tarkemmin kuunneltuna kyse ei kuitenkaan ollut kovin aukottomasta suunnitelmasta suojella suomea Coronaa vastaan.

Asiasta kiinnostuneet ovat luultavammin lukeneet listan toimista, joten en sitä kohdittain esittele. Kohdat käsittelivät eri tahojen sulkemisia ja tiettyjä rajoitteita yhteiskunnassa. Koulut pyritään sulkemaan ja opetus järjestetään etänä. Tämä kuulostaa erittäin hyvältä jo yksistään, mutta pidemmälle ajateltuna pelkkä koulujen sulkeminen ei vielä pidä lapsia erossa toisistaan ja siten välittämästä tartuntoja. Lisäksi päivähoito pidetään pääosin ennallaan, mutta vanhempia suositellaan järjestämään kotihoito, mikäli mahdollista. Taas pallo on heitetty kansalaisille, kyse on suosituksesta, ei säännöstä. Tällaisen tilanteen alla yhteiskunta vaatii jämäköitä päätöksiä, eikä suositukset todellakaan ole riittäviä. Kai sitäkin on suositeltu, etteivät ihmiset ostaisi kohtuuttomia määriä elintarvikkeita koteihinsa, jotta kaikille riittäisi, mutta aina löytyy ihmisiä nostamaan itsensä muiden edelle.

Tämä sama harkintavalta annettiin myös monille yksityisille yrityksille, kuten kuntosaleille, jotka saavat halutessaan pitää edelleen ovensa auki. Kaikille on sanomattakin selvää, että pandemia tulee aiheuttamaan merkittävät taloudelliset tappiot koko maailmassa, joten tässäkään kohtaa suositus ei ole säännön veroinen. Henkilö, joka on juuri lyönyt uuden kuntosalin pystyyn, ei mieluusti sitä ilman pakkoa sulje. En toki yleistä kaikkia ahneiksi, mutta ennakoiva ahneus on oletettavaa tässä tilanteessa, kun tiedetään aikojen menevän vaikeiksi lähitulevaisuudessa. Ravintoloista ei puheessa nähdäkseni ollut mitään mainintaa, joskin suomalainen ravintolakulttuuri ei ole lähellekään Etelä-Euroopan kaltainen, mutta kuitenkin kyse on merkittävästä ihmiskohtaamispaikasta.

Yhteenvetona moni päätös kuulosti pinnallispuolin hyvältä, mutta niiden merkitystä jatkolle ei ollut mietitty loppuun asti. Säännös maksimissaan kymmenen ihmisen julkisiin kokoontumisten rajaamisesta on suora kopio Itävallan tekemästä 5-ihmisen kokoontumisrajoituksesta. Tämä vaikuttaa olevan vain roiskaistuna ohjelmaan, jotta saadaan selvää konkretiaa, mutta todellisuudessa merkitys on hyvin olematon, sillä yleisesti yli 10-hengen kokoontumiset tapahtuvat jonkin tahon alaisuudessa ja näiden tahojen säännöstely olisi ollut selkeästi kauaskantoisempaa.

Henkilökohtaisesti minua eniten koskeva suositus tippui esityksen loppuvaiheessa, joka oli kehotus palata takaisin Suomeen matkoilta. Samalla matkoilta palaavat ohjataan "14:ta päiväksi karanteenia vastaaviin olosuhteisiin". Tämän uutisen jälkeen syöksyin välittömästi selvittelemään omaa tilannettani, sillä tällaiset suositukset toisinaan saattavat muodostua rajoitteiksi vakuutusyhtiöille. Käytännössä jos siis päätät jäädä ulkomaille ulkomisterin käskystä huolimatta, saatat mitätöidä oman matkavakuutuksesi tietämättä. Tästä syystä keskeytin kirjoittamisen ja ilta menikin omia asioita hoitaessani, joten tekstin viimeistely siirtyi tiistaille. Toistaiseksi kyse oli vain suosituksesta, joten tilanne ei aiheuttanut muutosta vakuutusehdoissani.

Aloitin selvittelyn mahdollisesta paluustani ja ensitöiksi otin selvää, mitä mahdollinen karanteeni tulisi olemaan. Kaverini kroatiassa oli hiljattain joutunut viikon karanteeniin ja on siellä parhaillaan. Niinpä tiesin suunnilleen mikä olisi odottamassa kotona, jos sinne lähden; Kaksi viikkoa eristettynä kohteeseen, jossa en tapaisi ketään kosketus etäisyydeltä edes ruokaa toimitettaessa. Soittelin pari puhelua ja luin muutaman artikkelin, jonka jälkeen selvisi, että suomalainen karanteeni on toistaiseksi espanjalainen vitsi. Palatessani nyt, saisin mennä kotiini ja asua perheeni kanssa saman katon alla koko kahden viikon jakson. En voi varmuudella sanoa, ettenkö pitäisi virusta tällä hetkellä sisälläni, joten palatessani tartuttaisin kätevästi perheeni, joiden kautta saisin viruksen heidän työpaikoilleen. Eikä tilannetta yhtään auta, että eräs perheenjäsen työskentelee tämän hetken kokoontumispaikalla, eli apteekissa.

Palatessani toki vastuuntuntoisena järjestän itseni eristykseen, sillä haluan toimia esimerkillisesti tämän kasvavan ongelman edessä. Kesämökki kutsuu kahdeksi viikoksi ja toivottavasti kala on syönnillä jos palaan. En haluaisi maalailla piruja seinille, mutta näkemykseni mukaan ongelmat ovat vasta alussa suomessa. Asiat, jotka erottavat meidät Italiasta ovat lähinnä väentiheys ja sairaanhoidon tehokkuus, sillä ikärakenne on melko lähellä toisia. Kysymykseni onkin haluammeko tosiaan katsoa kuinka hyviä olemme Italiaan verrattuna samassa tilanteessa, kun nyt ennakoimalla voisimme todella kyetä hillitsemään tilanteen kasvua. Esimerkiksi Tanska päätti ryhtyä toimiin jo varhaisessa vaiheessa ja he sulkivat rajansa, ja rajoittivat yritysten toimia maassaan. Tanskalainen kaverini lähti vakuutusteknisistä syistä toissapäivänä kotiin, joten nykyisestä tilanteesta en saa enää 24/7 tietoa siltä rintamalta, mutta uskon vahvasti, että maa toimii hyvänä esimerkkinä asioiden ennakoinnista.

Meidän on Suomessakin pakko ryhtyä kipeisiin toimiin jossain vaiheessa, mutta aika näyttää milloin siihen ollaan hallituksen taholta valmiita. Korostan kaikille ei "riskiryhmään" kuuluville, että eristystoimet ovat yhtälailla myös meitä varten. Me emme kärsi seurauksista heti, sillä sairaus ei ole välittömästi hengenvaarallinen, mutta me olemme ne, jotka kärsivät tulevaisuudessa, mikäli emme suostu laittamaan viruksen leviämistä kuriin. Älkää siis miettikö mitä menetämme huomenna, vaan miettikää, minkä voimme välttää menettämästä tänä vuonna. Ja vanhemmalle väestölle, jotka eivät suostu pelkäämään tartunnan saantia sanon, että jos ette itsenne takia sitä vältä, niin välttäkää sitä muiden vuoksi. Tulevaisuus kuuluu kaikille.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti